|
Post by Meri N. on Oct 12, 2014 15:45:03 GMT 2
|
|
|
Post by Meri N. on Nov 30, 2014 16:11:10 GMT 2
30. marraskuuta 2014 - Kohti Joulua
-Voivoi harmittaa, kun ton Ebbiksen kanssa on jäänyt treenit, kisaukset ja sun muut vähemmälle, selittelin Hannelle samalla kun hän siivoili aamulla hevosten karsinoita. Koitin samalla vähän autella ja pari karsinaa sainkin siivottua selitykseltäni. - Mä lähen nyt hakemaan ton Ebbiksen sisälle ja jospa me vähän saataisiin jotain väännettyä tossa kentällä, naurahdin ja suuntasin tarhoille. Ulkona ei ollut yhtään lunta ja joulu kuitenkin jo kolkutteli ovella. Ebbis selvästi jo odotteli portilla, ja nappasinkin tamman nopeasti sisään.
Käytin kunnolla aikaa tamman hoitamiseen. Se nautti pitkästä aikaa kunnon hoitosessiosta. Hieroin sen selkää vielä jonkunaikaa ja venytin sen jalat ennen varustamista. Heitin sille satulan selkään ja suitset päähän, ja suuntasimme kentälle. Sain kuitenkin idean lähteä kävelemään maastoon alkukäyntejä kun ulkona oli vielä valoisaa.
Ebbis pärskähteli allani kun kävelimme rauhassa leveää metsätietä. Se selvästi tykkäsi kävellä välillä jossain muuaalla kuin kentällä. Tamma ei edes kiirehtinyt yhtä kovaa vauhtia kuin aikaisemmin. Kohta vastaamme tulikin Ida ja Erla. Jäimme hetkeksi jutustelemaan ja tyttö oli käynyt ihan kunnon maastolenkin tämän kauniin issikan kanssa. Hetken aikaa matkaa jatkettuamme käännyin takaisin ja otin jo vähän ravia. Ebbis toimi todella hyvin, eikä kiirehtinyt kotiin vaan malttoi nätisti kuunella apuja.
Kentälle päästyämme otin paljon siirtymiä ja taivuttelin tammaa ympryröillä. Ebbis keskittyi hyvin siihen mitä pyysin ja alkoi kantamaan itseään hyvin. Se oli hyvin ohjan ja pohkeen välissä, eikä se juossut pohjetta olenkaan karkuun. Ihmettelin toden teolla Ebbiksen menoa, kun yleensä se viipottaa pää viidentenä jalkana eteenpäin. Halusin vielä kokeilla muutamaa laukanvaihtoa sen kanssa, sillä niitä olimme aikasemmin yrittäneet harjoitella huonoin tuloksin. Hain hyvän ja tasapainoisen laukan ja tein kahdeksikkoa, jossa koitin kentän keskellä vaihtaa laukkaa. Ebbis alkoi hermostua kun ei ymmärtänyt mitä siltä koitin ensin hakea ja se lisäsi vauhtia. Jatkossa aloin antamaan selkeämpiä ohjeita, sekä selkeämmin pidättelin etuosaa, jotta takajalat kerkesivät vaihtamaan ja tamma vaihtoi laukan hienosti. Kehuin sitä ja jatkoin vielä muutaman kerran niin, että lopetimme onnistumiseen. Ida oli siirtynyt katselemaan kentän laidalle menoamme ja kysäisin, jos hän haluaisi hypätä selkään loppuverkkojen ajaksi. Niimpä tyttö sitten reippaasti hyppäsi selkään ja ravaili tamman kanssa kun katselin kentän keskeltä.
Ebbikselle tekee hyvää kun sillä ratsastaa välillä muutkin ihmiset. Se oppii kuuntelemaan erilaisia apuja ja sietämään niitä, kun se on vielä melko nuori. Ida ratsasti sitä hienosti. Rauhallisesti, mutta määrätietoisesti. Loppukäyntien jälkeen hän hyppäsi selästä ja me suunnattiin kaikki yhdessä talliin. Varustin Ebbiksen pois, heitin sille loimen kun se oli vähän hikoontunut ja vein sen ulos. Pikkuhiljaa taivaalta alkoi tipahdella lumihiutaleita, mitkä saivat minut hymyilemään. Sieltä se luminen joulu vielä tulee!
Tämä Suomen "talvi" on kyllä niin upea toisinaan... Pelkkää kuraa ja pimeyttä melkein koko marraskuu. Olen itsekin harmitellut, ettei edes täällä Lapin puolella tunnu lumi kunnolla pysyvän, ennen kuin vasta joulun jälkeen. Noh, ensi viikolla pitäisi taas pakastaa, ehkäpä silloin saadaan luntakin lisää ja valkoinen joulu.
Kiva että joku käyttää tuota meidän kenttääkin näin talviaikaan, etti Samppa ihan turhaan sitä lanaile ja pidä kunnossa. Itsellänikin on paha tapa aina piiloutua maneesin suojiin, vaikka pakkasta ei vielä ole nimeksikään.. : D
Ida puhuikin tänään ruokapödässä hillityn innostuneesti, että oli päässyt kokeilemaan nuorta Ebbistä tullessaan maastosta Erlan kanssa. Kuulemma kiva päästä ratsastamaan muitakin hevosia välillä, kuin näitä meidän Jukolalaisia. Toivottavasti ei vaan menetetä meidän uskollista shettisten läpiratsastajaa!
Hauskaa joulun odotusta! (:
|
|
|
Post by Meri N. on Jan 1, 2015 16:33:28 GMT 2
1. tammikuuta 2015 - Uusi vuosi, uudet kujeetPitkästä aikaa tallilla! Ebbiksen kanssa ei olla paljoa puuhailtu, kun joulukuu on ollut itsellä ainankin niin kiireistä aikaa. Vähän itseäni harmittaa kun kilpailut ovat jääneet vähemmälle, mutta laitetaan se sen piikkiin, ettei maneesikisoissa ole kiva pyöriä, joten ehkä sitten keväämmällä taas! Tammani oli taas iloinen kuten aina, minut nähdessään ja tänään kävin hieman köpöttelemässä ilman satulaa sen kanssa kentällä.
Otin Ebbiksen sisään ja aloin puunaamaan sitä ihan toden teolla. "Hei Hanne!", huikkasin kun hän käveli ohi. "Hyvää uutta vuotta ja kiitos menneestä! Ihanaa kun Ebbis on saanut täällä asustella ja siitä on pidetty niin hyvää huolta". Jäimme hetkeksi aikaa vielä rupattelemaan ja liikeni Hannen taskusta jopa yksi porkkanakin Ebbikselle. Laittelin suitset päähän, itselleni kypärän ja suunnistin kentälle.
Olipas ulkona kiva ilma. Ilta hieman jo pimeni, joten napsautin kentälle valot ja hyppäsin kauniin tammani selkään. Köpöttelin pitkään käyntiä antaen Ebbiksen venyttää kaulaansa niin paljon kuin tahtoi. Tamma hörähteli ja heilutti pienesti kävellessään päätään puolelta toiselle. Keräsin vähän ohjaa ja lähdin ravaamaan. Tällä jos jollain hevosella on tasainen ravi ja aivan kun olisi sohvalla istunut. Tein erilaisia reittejä ja annoin hevosen vain ravata. En jaksanut nipottaa mistään peräänannoista vaan nyt mentiin ihan puskailu meiningillä. Tämmöiset hetket ovat niitä parhaita. Ajattelin sitä kuinka vuosi on jo vaihtunut ja taas kohti uusia kujeita. Se oli kuitenkin varmaa, että täällä Jukolassa me jatkettaisiin yhteistä taivalta. Tänään en laukannut joten lopuksi vielä kävelin pitkään ennen kuin hypäsin alas selästä ja talutin Ebbiksen suoraan ulos.
Ulkona oli sen verran plussa-asteita, että Ebbis ei tarvinnut loimea, joten vein suitset sisälle ja putsasin vielä Ebbiksen karsinan ennen kuin lähdin hilpaisemaan taas kotiin.
Hauska kuulla teistä pitkästä aikaa! (: Ymmärrän kyllä hyvin joulukiireet, itsellänikin meinasi totaalisesti loppua aika ja jaksamus tuon joulukalenterin kanssa, vaikka sitä olikin hauska tehdä. IRL-kiireiden painaessa päälle ei olisi meinannut jaksaa konetta aina avata. Siksipä Jukolassa vietetään nyt vähän hiljaisempaa aikaa ainakin loppiaiseen saakka, mikä lähinnä tarkoittaa, etten rupea ihan heti tässä alkuvuodesta järkkäämään uusia tapahtumia tuon valmennuksen lisäksi.
Mukava muuten kun putsasit tamman karsinan käydessäsi. Säästit vähän meidän tallityöntekijä Meriä ylimääräiseltä työltä, hän kun tykkää perfektionistina iltaisinkin putsata välillä karsinoita, vaikka periaatteessa se on aamutallin heiniä. Hauskaa uutta vuotta sinullekin ja toivottavasti saadaan seuraavanakin vuonna pitää teidät tallissa!
|
|