Post by Hanne on Jan 31, 2016 17:59:21 GMT 2
Helmikuuhunkin saadaan vähän eloa vanhalla kunnon valmennusviikonlopulla. Lauantaina valmentaudutaan Hannen ohjauksessa esteillä ja sunnuntaina puikkoihin hyppää Björklundin Inka, joka johdattelee ratsastajat taas kouluratsastuksen saloihin. Valmennus on toistaiseksi avoinna ainoastaan Jukolan yksityisratsukoille.
Estevalmennus suoritetaan nimi listaan -periaatteella, eli valmennuksesta saa Hannen kirjoittamat kommentit. Kouluvalmennuksesta taas kirjoitetaan tuntikuvausten pohjalta oma versio valmennuksen kulusta tähän viestiketjuun.
Estevalmennukseen otetaan enintään kaksi ratsukkoa ja kouluvalmennukseen kolme. Ilmoittautua täytyy viimeistään torstaina 11.2. Ilmoittautumiset tähän topiciin.
Tervetuloa valmentautumaan!
Osallistujat
Lauantain estevalmennus 13.2.
Micaela - Lilli
Ireth - Juhannuspakkanen
Kommentit
Micaela - Lilli
Ratsukot verryttelivät maneesissa kasaillessani esteitä tuttuun tapaan. Tällä kertaa rakensin maneesin toiselle laidalle uran viereen kaksi pystyä noin neljän laukka-askeleen päähän toisistaan ja puomit jätin vielä toistaiseksi maahan. Vastakkaiselle puolelle teinkin sitten sellaisen hökötyksen, että ratamestarit nauraisivat minut kilpailuista pihalle. Kasasin muutoin tavanomaisen 60 senttisen okserin päälle havuja ja vanhoja ja asettelinpa vielä tolppiin räikeän väriset muovikukkaruukut roikkumaan. Pitihän sitä vähän jännitystä tähänkin valmennukseen saada. Askartelin vielä lävistäjälle tylsän ristikon, ennen kuin aloitimme valmennuksen.
"Okei, jatketaan vielä hetki kevyessä ravissa, mutta tulkaa pitkillä sivuilla aina pari metriä tähän uran sisäpuolelle. Tuolla toisella sivulla voitte kiertää tuon hirvitysesteen sisäkautta", ohjeistin kahta valmennettavaani. Valmennustunnille olivat tällä kertaa osallistuneet tallin vakioporukasta Micaela nätin paint-tammansa Lillin kanssa, sekä ulkopuolisena vahvistuksena Ireth suomenhevostammansa Jullen kanssa.
"Hienosti menee Micaela! Anna vaan vielä vähän ohjaa Lillille tässä vaiheessa, jotta se pääsee venyttämään kaulaansa vapaammin. Nyt se näyttää vähän siltä, että viskaisee päätään hetkenä minä hyvänsä!" huomautin kirjavan tamman ravatessa ohitseni.
Lillillä oli hyvä ja energinen ravi, ja tamma näytti kuuntelevan ratsastajan apuja tarkkaavaisesti.
"Aloitetaan sitten laukkatyöskentely. Tehdään näin alkuun ihan vaan nostoja tuolta C-päädystä ja tullaan nämä puomit tältä sivulta. Väliin pitäisi mahtua neljä laukka-askelta, Jullelta hyväksytään viisikin. Voitte vaikka laskea askeleet ääneen, jos se helpottaa. Micaela voi sieltä jo nostaa laukan!"
Molemmat ratsukot suoriutuivat ensimmäisestä tehtävästä hyvin. Lillikin ylitti puomit kuin vanha tekijä.
"Lähdetään sitten tulemaan muitakin esteitä", sanoin nostaessani äskeiset puomit metrin korkuisiksi pystyiksi. "Tullaan vaikka ensin tätä rakentamaani hirvitysestettä. Voitte nostaa laukan taas päädystä ja katsokaa, että saatte hyvän tien esteelle. Lähestymisen on hyvä olla varma, vaikka teillä onkin estehevoset ratsuinanne. Ireth voi tällä kertaa aloittaa."
Lilli hyppäsi ensimmäisen kerran hökötyksen yli silmiään pyöritellen, mutta toinen kerta meni jo ihan luonnostaan. Kehotin Micaelaa myötäämään hieman enemmän esteen päällä, sillä tamma osoitti taas mieltään kovasta kädestä.
"Sitten meillä onkin jäljellä lävistäjällä oleva ristikko, jonka pitäisi olla superhelppo molemmille hevosille. Kiinnittäkää vaan huomiota vinoon lähestymiseen. Kun olette tulleet sen pari kertaa, pidetään pieni hengähdystauko ja tullaan sitten vielä tämä pystysarja."
Sekä Lilli, että Julle hyppäsivät ristikkoa kuin vettä vaan, kuten olin aavistanutkin. Päivän haastavin tehtävä taisi lopulta olla pystysarja, sillä esteet olivat lähellä molempien hevosten maksimitasoa. Lilli sai keskittyä oikein kunnolla ponnistuksiin, mutta liiteli kuitenkin siististi esteiden yli. Micaelakin pysyi hienosti kyydissä.
"Sehän sujui hienosti! Ei sitten muuta kun molemmat ratsukot ensi kuussa estekisoihin", totesin hymyillen ratsukoiden tehdessä loppuverryttelyjä ravissa.
Ireth - Julle
Ratsukot verryttelivät maneesissa kasaillessani esteitä tuttuun tapaan. Tällä kertaa rakensin maneesin toiselle laidalle uran viereen kaksi pystyä noin neljän laukka-askeleen päähän toisistaan ja puomit jätin vielä toistaiseksi maahan. Vastakkaiselle puolelle teinkin sitten sellaisen hökötyksen, että ratamestarit nauraisivat minut kilpailuista pihalle. Kasasin muutoin tavanomaisen 60 senttisen okserin päälle havuja ja vanhoja ja asettelinpa vielä tolppiin räikeän väriset muovikukkaruukut roikkumaan. Pitihän sitä vähän jännitystä tähänkin valmennukseen saada. Askartelin vielä lävistäjälle tylsän ristikon, ennen kuin aloitimme valmennuksen.
"Okei, jatketaan vielä hetki kevyessä ravissa, mutta tulkaa pitkillä sivuilla aina pari metriä tähän uran sisäpuolelle. Tuolla toisella sivulla voitte kiertää tuon hirvitysesteen sisäkautta", ohjeistin kahta valmennettavaani. Valmennustunnille olivat tällä kertaa osallistuneet tallin vakioporukasta Micaela nätin paint-tammansa Lillin kanssa, sekä ulkopuolisena vahvistuksena Ireth suomenhevostammansa Jullen kanssa.
"Tarkkana Ireth! Nyt se Julle yrittää punkea kaikin voimin takaisin uralle! Pidä ulko-ohja ja ulkopohje tukemassa, mutta älä jää passiivisena vetämään tai puristamaan", huomautin suomenhevostamman ratsastajalle toisella pitkällä sivulla.
Jullella oli vähän meno päällä, mutta Ireth piti sen hyvin hallinnassaan. Hetken päästä tamma malttoikin jo luopua seinän tarjoamasta tuesta ja turvautui sen sijaan ratsastajansa apuihin.
"Aloitetaan sitten laukkatyöskentely. Tehdään näin alkuun ihan vaan nostoja tuolta C-päädystä ja tullaan nämä puomit tältä sivulta. Väliin pitäisi mahtua neljä laukka-askelta, Jullelta hyväksytään viisikin. Voitte vaikka laskea askeleet ääneen, jos se helpottaa. Micaela voi sieltä jo nostaa laukan!"
Molemmat ratsukot suoriutuivat ensimmäisestä tehtävästä hyvin. Jullekin malttoi hienosti sovittaa viisi askelta puomien väliin.
"Lähdetään sitten tulemaan muitakin esteitä", sanoin nostaessani äskeiset puomit metrin korkuisiksi pystyiksi. "Tullaan vaikka ensin tätä rakentamaani hirvitysestettä. Voitte nostaa laukan taas päädystä ja katsokaa, että saatte hyvän tien esteelle. Lähestymisen on hyvä olla varma, vaikka teillä onkin estehevoset ratsuinanne. Ireth voi tällä kertaa aloittaa."
Julle ei näyttänyt ensimmäisellä kerralla edes huomaavan minkä yli hyppäsi, niin vauhdilla se rynnisti esteelle. Toisella kertaa Irethkin pääsi mukaan hyppyyn ja meno näytti vähän hallitummalta. Tammassa oli pitelemistä, mutta ihailtavan rohkeasti se ylitti tämän pelotusesteen.
"Sitten meillä onkin jäljellä lävistäjällä oleva ristikko, jonka pitäisi olla superhelppo molemmille hevosille. Kiinnittäkää vaan huomiota vinoon lähestymiseen. Kun olette tulleet sen pari kertaa, pidetään pieni hengähdystauko ja tullaan sitten vielä tämä pystysarja."
Sekä Lilli, että Julle hyppäsivät ristikkoa kuin vettä vaan, kuten olin aavistanutkin. Päivän haastavin tehtävä taisi lopulta olla pystysarja, sillä esteet olivat lähellä molempien hevosten maksimitasoa. Jullen ensimmäiset hypyt olivat melko huolimattomia, sillä tammalla oli taas sata lasissa. Ireth sai kuitenkin suomenhevosen takaisin ruotuun ja ratsukko pääsi lopettamaan kahteen oikein erinomaiseen hyppyyn.
"Sehän sujui hienosti! Ei sitten muuta kun molemmat ratsukot ensi kuussa estekisoihin", totesin hymyillen ratsukoiden tehdessä loppuverryttelyjä ravissa.
Sunnuntain kouluvalmennus 14.2.
felissa - Nilla ✔
Ninni H. - Hupilan Vihtori ✔
Riella - Pirtti-Hilla
Pohjatarina
Valmennus näytti olevan tänään melko suomenhevospainotteinen. Silmäilin kolmea hevosta ratsastajien noustessa selkään ja Ninnin ratsulla näytti olevan hieman vaikeuksia seistä paikoillaan. Porukan ainoana orina Vihtori ei tiennyt kummin päin olisi seissyt kauniiden tammojen keskellä.
"Tuo Vihtori vaikka tänne päätyyn selkäännousun ajaksi, kun nuo tammat tuppaavat niin kovasti häiritä", ohjeistin ja lopulta Ninnikin pääsi ratsunsa selkään.
Alkukäyntien aikana Vihtorikin rauhoittui kuuntelemaan ratsastajansa ohjeita.
"Noniin, aletaan sitten keräillä vähän ohjia, mutta ei vielä kireää tuntumaa. Jatketaan yhä muuten käynnissä, mutta lähdetään tulemaan pitkiä sivuja kevyessä ravissa. Felissa voi siitä vaikka aloittaa Nillan kanssa. Muista kevyt tuntuma, mutta ohjat saavat silti olla yhä melko löysät. Ratsasta ravi istunnalla rennoksi. Hevonen saisi tässä vaiheessa vielä hakeutua rentoon, vähän matalampaan muotoon ja venyttää samalla selkää. Noin oikein hyvä!"
Hiljalleen annoin ratsukoille luvan ravata koko uraa ja tehdä itsenäisesti ympyröitä ja voltteja kevyessä ravissa.
"Hyvä! Nyt voitte hetkeksi antaa vapaat ohjat ja lähdetään kohta työstämään harjoitusravia. Tarkoitus olisi tehdä pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä ravista, jotta saadaan niitä hevosia vielä vähän enemmän kuulolle. Pyritään siihen, että hevonen pysähtyisi mahdollisimman pienin avuin, pelkillä vatsalihaksilla. Sama liikkeelle lähdön kanssa, sen tulisi tapahtua pelkällä lantion liikkeellä. Okei, otetaan ohjat tällä kertaa työskentelypituuteen ja voitte vaikka Riellan ja Hillan johdolla siirtyä harjoitusraviin!"
Käskin ratsukoita ensin ravaamaan hetken uraa pitkin ilman pysähdyksiä ja tarkastelin kaikkien kolmen istuntaa.
"Tulepa Ninni hetkeksi tänne keskelle Vihtorin kanssa. Katsos nyt nojaat ihan liikaa taakse, liike tulee ulos hartioista ja joudut koko ajan kannustamaan hevosta eteen päin. Poika-parka ei tiedä haluatko sen ravaavan vai kävelevän ja siksi se nyt laahustaa. Suorista istunta ja ajattele, että ravin liike tulee ulos täältä näin, lantiosta. Lantion liikkeellä voit myös säädellä ravin tempoa, aivan kuten keventäessä."
Pysähdykset näyttivät sujuvan suurimmaksi osaksi hyvin. Vihtori oli tämän tehtävän mallioppilas ja suoritti kaikki pysähdykset ja liikkeelle lähdöt pienin avuin. Myös Hilla suoriutui pysähdyksistä hyvin, vaikka alussa Riella joutuikin hieman hiomaan liikkeelle lähtöjä. Felissalla oli selkeästi eniten tekemistä Nillan kanssa, joka kyllä lähti mielellään liikkeelle, mutta pysähtyminen ei ollutkaan niin yksioikoinen juttu. Pysähdysten jälkeen pidettiin pieni tauko ja hevoset saivat kävellä taas vapaalla ohjalla.
"Okei, voitte kohta taas keräillä ohjat ja otetaan muutamia laukannostoja käynnistä. Tehdään niin, että täältä C-päädystä nostetaan laukka ja laukataan pitkä sivu. Ennen seuraavaa lyhyttä sivua siirrytään harjoitusraviin ja ravataan tämä toinen pitkä sivu. Sitten ennen lyhyttä sivua taas käyntiin ja uudestaan. Pyritään taas pieniin apuihin, ei paukuteta laukkaa esiin pohkeella tai ajeta hevosta siihen, vaan puolipidättein kootaan ensin käynti ja valmistellaan nostot huolellisesti. Ninni voi aloittaa Vihtorin kanssa. Katsokaa vähän eteenne, ettei kukaan ole kenekään tiellä. Kolme ratsukkoa mahtuu kyllä vallan hyvin yhteen maneesiin."
Kaikki hevoset esittivät oikein hyviä laukannostoja, mitä nyt Hilla nosti alkuun vähän ravin kautta. Nillalla oli ensimmäisissä nostoissa vähän meno päällä, mutta Felissa piti sen hienosti hallinnassa koko ajan. Vihtori taas kuunteli nöyränä ratsastajansa apuja ja koitti parhaansa mukaan sovittaa suuret laukka-askeleensa uralle.
"Okein hyvä Felissa! Huomaatko miten Nilla ihan oma-aloitteisesti jo venyttelee?" kehuin ratsukkoa kaikkien kävellessä taas vapain ohjin uralla.
"Ei ihan vielä kuitenkaan siirryttä loppukäynteihin, vaan mennään vielä hiukan kevyttä ravia, jotta saadaan lihakset vielä lämpimiksi ennen venyttelyä. Voitte ottaa ohjat taas vähän kevyemmälle tuntumalle ja keventää rauhallisesti ravin tahtiin. Kuunnelkaa ja katsokaa hevosta, kun se hakeutuu itse eteen ja alas, voitte antaa vähän ohjaa ja kehua sitä. Hevoselle tekee hyvää venyttää kaulaa alaspäin, sillä samalla sen selkälihakset venyvät. Voittekin pitää istunnan hieman kevyempänä, jotta selällä on tilaa venyä."
Nilla oli ihme kyllä tässä vaiheessa kaikista rennoin. Pian Vihtori ja Hillakin myötäsivät kaulasta, Vihtori kovasti pärskien. Kun kaikki hevoset näyttivät rennoilta, annoin ratsukoille luvan siirtyä käyntiin yhä venyttelyä jatkaen.
"Hillankin turpa saa käydä vielä siellä maneesin pohjassa, juuri noin! Sitten voitte omaan tahtiin tulla kaartoon, kun hevonen tuntuu mielestänne hyvältä. Kiitos valmennuksesta ja toivottavasti nähdään uudemmankin kerran!"
Estevalmennus suoritetaan nimi listaan -periaatteella, eli valmennuksesta saa Hannen kirjoittamat kommentit. Kouluvalmennuksesta taas kirjoitetaan tuntikuvausten pohjalta oma versio valmennuksen kulusta tähän viestiketjuun.
Estevalmennukseen otetaan enintään kaksi ratsukkoa ja kouluvalmennukseen kolme. Ilmoittautua täytyy viimeistään torstaina 11.2. Ilmoittautumiset tähän topiciin.
Tervetuloa valmentautumaan!
Osallistujat
Lauantain estevalmennus 13.2.
Micaela - Lilli
Ireth - Juhannuspakkanen
Kommentit
Micaela - Lilli
Ratsukot verryttelivät maneesissa kasaillessani esteitä tuttuun tapaan. Tällä kertaa rakensin maneesin toiselle laidalle uran viereen kaksi pystyä noin neljän laukka-askeleen päähän toisistaan ja puomit jätin vielä toistaiseksi maahan. Vastakkaiselle puolelle teinkin sitten sellaisen hökötyksen, että ratamestarit nauraisivat minut kilpailuista pihalle. Kasasin muutoin tavanomaisen 60 senttisen okserin päälle havuja ja vanhoja ja asettelinpa vielä tolppiin räikeän väriset muovikukkaruukut roikkumaan. Pitihän sitä vähän jännitystä tähänkin valmennukseen saada. Askartelin vielä lävistäjälle tylsän ristikon, ennen kuin aloitimme valmennuksen.
"Okei, jatketaan vielä hetki kevyessä ravissa, mutta tulkaa pitkillä sivuilla aina pari metriä tähän uran sisäpuolelle. Tuolla toisella sivulla voitte kiertää tuon hirvitysesteen sisäkautta", ohjeistin kahta valmennettavaani. Valmennustunnille olivat tällä kertaa osallistuneet tallin vakioporukasta Micaela nätin paint-tammansa Lillin kanssa, sekä ulkopuolisena vahvistuksena Ireth suomenhevostammansa Jullen kanssa.
"Hienosti menee Micaela! Anna vaan vielä vähän ohjaa Lillille tässä vaiheessa, jotta se pääsee venyttämään kaulaansa vapaammin. Nyt se näyttää vähän siltä, että viskaisee päätään hetkenä minä hyvänsä!" huomautin kirjavan tamman ravatessa ohitseni.
Lillillä oli hyvä ja energinen ravi, ja tamma näytti kuuntelevan ratsastajan apuja tarkkaavaisesti.
"Aloitetaan sitten laukkatyöskentely. Tehdään näin alkuun ihan vaan nostoja tuolta C-päädystä ja tullaan nämä puomit tältä sivulta. Väliin pitäisi mahtua neljä laukka-askelta, Jullelta hyväksytään viisikin. Voitte vaikka laskea askeleet ääneen, jos se helpottaa. Micaela voi sieltä jo nostaa laukan!"
Molemmat ratsukot suoriutuivat ensimmäisestä tehtävästä hyvin. Lillikin ylitti puomit kuin vanha tekijä.
"Lähdetään sitten tulemaan muitakin esteitä", sanoin nostaessani äskeiset puomit metrin korkuisiksi pystyiksi. "Tullaan vaikka ensin tätä rakentamaani hirvitysestettä. Voitte nostaa laukan taas päädystä ja katsokaa, että saatte hyvän tien esteelle. Lähestymisen on hyvä olla varma, vaikka teillä onkin estehevoset ratsuinanne. Ireth voi tällä kertaa aloittaa."
Lilli hyppäsi ensimmäisen kerran hökötyksen yli silmiään pyöritellen, mutta toinen kerta meni jo ihan luonnostaan. Kehotin Micaelaa myötäämään hieman enemmän esteen päällä, sillä tamma osoitti taas mieltään kovasta kädestä.
"Sitten meillä onkin jäljellä lävistäjällä oleva ristikko, jonka pitäisi olla superhelppo molemmille hevosille. Kiinnittäkää vaan huomiota vinoon lähestymiseen. Kun olette tulleet sen pari kertaa, pidetään pieni hengähdystauko ja tullaan sitten vielä tämä pystysarja."
Sekä Lilli, että Julle hyppäsivät ristikkoa kuin vettä vaan, kuten olin aavistanutkin. Päivän haastavin tehtävä taisi lopulta olla pystysarja, sillä esteet olivat lähellä molempien hevosten maksimitasoa. Lilli sai keskittyä oikein kunnolla ponnistuksiin, mutta liiteli kuitenkin siististi esteiden yli. Micaelakin pysyi hienosti kyydissä.
"Sehän sujui hienosti! Ei sitten muuta kun molemmat ratsukot ensi kuussa estekisoihin", totesin hymyillen ratsukoiden tehdessä loppuverryttelyjä ravissa.
Ireth - Julle
Ratsukot verryttelivät maneesissa kasaillessani esteitä tuttuun tapaan. Tällä kertaa rakensin maneesin toiselle laidalle uran viereen kaksi pystyä noin neljän laukka-askeleen päähän toisistaan ja puomit jätin vielä toistaiseksi maahan. Vastakkaiselle puolelle teinkin sitten sellaisen hökötyksen, että ratamestarit nauraisivat minut kilpailuista pihalle. Kasasin muutoin tavanomaisen 60 senttisen okserin päälle havuja ja vanhoja ja asettelinpa vielä tolppiin räikeän väriset muovikukkaruukut roikkumaan. Pitihän sitä vähän jännitystä tähänkin valmennukseen saada. Askartelin vielä lävistäjälle tylsän ristikon, ennen kuin aloitimme valmennuksen.
"Okei, jatketaan vielä hetki kevyessä ravissa, mutta tulkaa pitkillä sivuilla aina pari metriä tähän uran sisäpuolelle. Tuolla toisella sivulla voitte kiertää tuon hirvitysesteen sisäkautta", ohjeistin kahta valmennettavaani. Valmennustunnille olivat tällä kertaa osallistuneet tallin vakioporukasta Micaela nätin paint-tammansa Lillin kanssa, sekä ulkopuolisena vahvistuksena Ireth suomenhevostammansa Jullen kanssa.
"Tarkkana Ireth! Nyt se Julle yrittää punkea kaikin voimin takaisin uralle! Pidä ulko-ohja ja ulkopohje tukemassa, mutta älä jää passiivisena vetämään tai puristamaan", huomautin suomenhevostamman ratsastajalle toisella pitkällä sivulla.
Jullella oli vähän meno päällä, mutta Ireth piti sen hyvin hallinnassaan. Hetken päästä tamma malttoikin jo luopua seinän tarjoamasta tuesta ja turvautui sen sijaan ratsastajansa apuihin.
"Aloitetaan sitten laukkatyöskentely. Tehdään näin alkuun ihan vaan nostoja tuolta C-päädystä ja tullaan nämä puomit tältä sivulta. Väliin pitäisi mahtua neljä laukka-askelta, Jullelta hyväksytään viisikin. Voitte vaikka laskea askeleet ääneen, jos se helpottaa. Micaela voi sieltä jo nostaa laukan!"
Molemmat ratsukot suoriutuivat ensimmäisestä tehtävästä hyvin. Jullekin malttoi hienosti sovittaa viisi askelta puomien väliin.
"Lähdetään sitten tulemaan muitakin esteitä", sanoin nostaessani äskeiset puomit metrin korkuisiksi pystyiksi. "Tullaan vaikka ensin tätä rakentamaani hirvitysestettä. Voitte nostaa laukan taas päädystä ja katsokaa, että saatte hyvän tien esteelle. Lähestymisen on hyvä olla varma, vaikka teillä onkin estehevoset ratsuinanne. Ireth voi tällä kertaa aloittaa."
Julle ei näyttänyt ensimmäisellä kerralla edes huomaavan minkä yli hyppäsi, niin vauhdilla se rynnisti esteelle. Toisella kertaa Irethkin pääsi mukaan hyppyyn ja meno näytti vähän hallitummalta. Tammassa oli pitelemistä, mutta ihailtavan rohkeasti se ylitti tämän pelotusesteen.
"Sitten meillä onkin jäljellä lävistäjällä oleva ristikko, jonka pitäisi olla superhelppo molemmille hevosille. Kiinnittäkää vaan huomiota vinoon lähestymiseen. Kun olette tulleet sen pari kertaa, pidetään pieni hengähdystauko ja tullaan sitten vielä tämä pystysarja."
Sekä Lilli, että Julle hyppäsivät ristikkoa kuin vettä vaan, kuten olin aavistanutkin. Päivän haastavin tehtävä taisi lopulta olla pystysarja, sillä esteet olivat lähellä molempien hevosten maksimitasoa. Jullen ensimmäiset hypyt olivat melko huolimattomia, sillä tammalla oli taas sata lasissa. Ireth sai kuitenkin suomenhevosen takaisin ruotuun ja ratsukko pääsi lopettamaan kahteen oikein erinomaiseen hyppyyn.
"Sehän sujui hienosti! Ei sitten muuta kun molemmat ratsukot ensi kuussa estekisoihin", totesin hymyillen ratsukoiden tehdessä loppuverryttelyjä ravissa.
Sunnuntain kouluvalmennus 14.2.
felissa - Nilla ✔
Ninni H. - Hupilan Vihtori ✔
Riella - Pirtti-Hilla
Pohjatarina
Valmennus näytti olevan tänään melko suomenhevospainotteinen. Silmäilin kolmea hevosta ratsastajien noustessa selkään ja Ninnin ratsulla näytti olevan hieman vaikeuksia seistä paikoillaan. Porukan ainoana orina Vihtori ei tiennyt kummin päin olisi seissyt kauniiden tammojen keskellä.
"Tuo Vihtori vaikka tänne päätyyn selkäännousun ajaksi, kun nuo tammat tuppaavat niin kovasti häiritä", ohjeistin ja lopulta Ninnikin pääsi ratsunsa selkään.
Alkukäyntien aikana Vihtorikin rauhoittui kuuntelemaan ratsastajansa ohjeita.
"Noniin, aletaan sitten keräillä vähän ohjia, mutta ei vielä kireää tuntumaa. Jatketaan yhä muuten käynnissä, mutta lähdetään tulemaan pitkiä sivuja kevyessä ravissa. Felissa voi siitä vaikka aloittaa Nillan kanssa. Muista kevyt tuntuma, mutta ohjat saavat silti olla yhä melko löysät. Ratsasta ravi istunnalla rennoksi. Hevonen saisi tässä vaiheessa vielä hakeutua rentoon, vähän matalampaan muotoon ja venyttää samalla selkää. Noin oikein hyvä!"
Hiljalleen annoin ratsukoille luvan ravata koko uraa ja tehdä itsenäisesti ympyröitä ja voltteja kevyessä ravissa.
"Hyvä! Nyt voitte hetkeksi antaa vapaat ohjat ja lähdetään kohta työstämään harjoitusravia. Tarkoitus olisi tehdä pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä ravista, jotta saadaan niitä hevosia vielä vähän enemmän kuulolle. Pyritään siihen, että hevonen pysähtyisi mahdollisimman pienin avuin, pelkillä vatsalihaksilla. Sama liikkeelle lähdön kanssa, sen tulisi tapahtua pelkällä lantion liikkeellä. Okei, otetaan ohjat tällä kertaa työskentelypituuteen ja voitte vaikka Riellan ja Hillan johdolla siirtyä harjoitusraviin!"
Käskin ratsukoita ensin ravaamaan hetken uraa pitkin ilman pysähdyksiä ja tarkastelin kaikkien kolmen istuntaa.
"Tulepa Ninni hetkeksi tänne keskelle Vihtorin kanssa. Katsos nyt nojaat ihan liikaa taakse, liike tulee ulos hartioista ja joudut koko ajan kannustamaan hevosta eteen päin. Poika-parka ei tiedä haluatko sen ravaavan vai kävelevän ja siksi se nyt laahustaa. Suorista istunta ja ajattele, että ravin liike tulee ulos täältä näin, lantiosta. Lantion liikkeellä voit myös säädellä ravin tempoa, aivan kuten keventäessä."
Pysähdykset näyttivät sujuvan suurimmaksi osaksi hyvin. Vihtori oli tämän tehtävän mallioppilas ja suoritti kaikki pysähdykset ja liikkeelle lähdöt pienin avuin. Myös Hilla suoriutui pysähdyksistä hyvin, vaikka alussa Riella joutuikin hieman hiomaan liikkeelle lähtöjä. Felissalla oli selkeästi eniten tekemistä Nillan kanssa, joka kyllä lähti mielellään liikkeelle, mutta pysähtyminen ei ollutkaan niin yksioikoinen juttu. Pysähdysten jälkeen pidettiin pieni tauko ja hevoset saivat kävellä taas vapaalla ohjalla.
"Okei, voitte kohta taas keräillä ohjat ja otetaan muutamia laukannostoja käynnistä. Tehdään niin, että täältä C-päädystä nostetaan laukka ja laukataan pitkä sivu. Ennen seuraavaa lyhyttä sivua siirrytään harjoitusraviin ja ravataan tämä toinen pitkä sivu. Sitten ennen lyhyttä sivua taas käyntiin ja uudestaan. Pyritään taas pieniin apuihin, ei paukuteta laukkaa esiin pohkeella tai ajeta hevosta siihen, vaan puolipidättein kootaan ensin käynti ja valmistellaan nostot huolellisesti. Ninni voi aloittaa Vihtorin kanssa. Katsokaa vähän eteenne, ettei kukaan ole kenekään tiellä. Kolme ratsukkoa mahtuu kyllä vallan hyvin yhteen maneesiin."
Kaikki hevoset esittivät oikein hyviä laukannostoja, mitä nyt Hilla nosti alkuun vähän ravin kautta. Nillalla oli ensimmäisissä nostoissa vähän meno päällä, mutta Felissa piti sen hienosti hallinnassa koko ajan. Vihtori taas kuunteli nöyränä ratsastajansa apuja ja koitti parhaansa mukaan sovittaa suuret laukka-askeleensa uralle.
"Okein hyvä Felissa! Huomaatko miten Nilla ihan oma-aloitteisesti jo venyttelee?" kehuin ratsukkoa kaikkien kävellessä taas vapain ohjin uralla.
"Ei ihan vielä kuitenkaan siirryttä loppukäynteihin, vaan mennään vielä hiukan kevyttä ravia, jotta saadaan lihakset vielä lämpimiksi ennen venyttelyä. Voitte ottaa ohjat taas vähän kevyemmälle tuntumalle ja keventää rauhallisesti ravin tahtiin. Kuunnelkaa ja katsokaa hevosta, kun se hakeutuu itse eteen ja alas, voitte antaa vähän ohjaa ja kehua sitä. Hevoselle tekee hyvää venyttää kaulaa alaspäin, sillä samalla sen selkälihakset venyvät. Voittekin pitää istunnan hieman kevyempänä, jotta selällä on tilaa venyä."
Nilla oli ihme kyllä tässä vaiheessa kaikista rennoin. Pian Vihtori ja Hillakin myötäsivät kaulasta, Vihtori kovasti pärskien. Kun kaikki hevoset näyttivät rennoilta, annoin ratsukoille luvan siirtyä käyntiin yhä venyttelyä jatkaen.
"Hillankin turpa saa käydä vielä siellä maneesin pohjassa, juuri noin! Sitten voitte omaan tahtiin tulla kaartoon, kun hevonen tuntuu mielestänne hyvältä. Kiitos valmennuksesta ja toivottavasti nähdään uudemmankin kerran!"